Varsinainen näytelmä oli kuikkaperheen kahden poikasen sukelluskoulu järvellä. Eräänä iltana toinen poikasista sukelsi epähuomiossa ihan laiturin päähän ja erheen huomattuaan tekeytyi kuolleeksi. Kuolleista herääminen tapahtui kun mieheni tuli laiturin päähän ja tokaisi ihmeissään että "No nytkö se on kuollut?". Siinä samassa poikanen sukelsi taas emon hoiviin.
Mustikoita on nyt metsät pullollaan, marjojen koko on kyllä aika vaihtelevaa ja hyttysiä inisee ihan kiitettävästi. Mutta - tuoreet mustikat ovat kyllä sen vaivan arvoisia. Ja tietty ihanat leivonnaiset...
Viimein laskee aurinko kirkkaan järven rannallakin ja hellii vielä viime säteillään. Niitä kun saisi säilöön pimeän talven varalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti